TILAA AIKA ARKEEN TAI VIIKONLOPULLE!

PAIKKA KAIKELLE JA KAIKKI PAIKALLEEN?

18.10.2021

Vanhoissa sananlaskuissa on käytännön ja arjen tuoma viisaus mukana. Ajat muuttuvat ja siinä samalla päivittäiset käytännöt, sen myötä moni vanha sanonta tai tapa on aikansa elänyt - vai onko.

Kun puhutaan järjestämisestä ja tavaran käsittelemisestä, tulee usein vastaan sanonta "paikka kaikelle ja kaikki paikalleen", joka on samaa sarjaa sanonnan "vie mennessäs, tuo tullessas" kanssa - aikamoista tehokkuutta: järjestä kaikki, tee töitä, ole tehokas, maksimoi ajankäyttö, pidät langat omissa käsissä. Tarvitaanko sittenkään moista tehokkuutta, onko salaisuus kuitenkin sopivassa määrässä tavaraa, oikeassa paikassa.

Jokunen vuosikymmen sitten perheet olivat suuria ja perheen sisäinen roolijako oli työssä käyvä mies ja kodin ja lapset hoitava vaimo. Nykyinen tilanne voi olla periaatteessa mikä vaan, kuka nyt mihinkin ehtii ja tuntee enemmän mielenkiintoa. Aikamoinen muutos perheiden sisäisessä dynamiikassa. Vastuut ja työt ovat jakautuneet enemmän henkilökohtaisten ominaisuuksien ja aikataulujen mukaan.

Vuosikymmeniä sitten sananlaskut ovat todellakin olleet arjen kuvaajia. Suurissa perheissä kaiken oli oltava paikassa, josta tietää heti löytävänsä tarvitsemansa. Tavaramäärä oli jotain aivan muuta kuin nykyään, mutta vaatteita, petivaatteita, ruokatarpeita, erilaisia tarvekaluja ja ties mitä on aina tarvittu ja jossain säilytetty. Kotityöt veivät suuren osan päivästä, ei ollut työtä helpottavia koneita, ruokaa oli tehtävä suuret määrät, eikä niitä ruokatarpeita haettu lähikaupasta vaan omasta maasta ja navetasta - eli kaiken muun lisäksi oli vielä eläimistä huolehtiminen ja kaikki vuodenkierron mukaan tehtävät istutus- ja sadonkorjuutyöt kaikkine välitöineen. Ei ihme, että kaikelle piti olla aikansa ja paikkansa.

Ajan kuluessa töiden teko helpottui, elintaso ja samalla kotitalouksien tavaramäärä nousi. Talojen vintteihin ja ulkorakennuksiin alkoi kertyä tavaraa - jos vanhoja, käytöstä poistettuja tavaroista ei poltettu juhannuskokossa, tuupattiin ne pois silmistä - ja sille tielle usein jäivät (mikä on monen ihmisen onnikin tänä päivänä). Kotitalouksilla on jo pitkään ollut tavaraa yli omien tarpeiden, myös käytöstä poistettuna, pinossa ja kasassa jossain. Ei selkeästikään paikkaa kaikelle, tai no, jonkinlainen paikka kyllä.

Oletko koskaan kaivanut maata vanhoilla pihoilla, tehnyt vaikkapa uutta kukkapenkkiä? Silloin ollaan mielenkiintoisen äärellä katsellessa sitä tavaran määrää ja laatua mitä maasta voi nousta. Todellakin, sen lisäksi, että ylimääräinen tavara poltettiin tai jemmattiin piharakennukseen ja vinteille, sitä myös kaivettiin uskomattomat määrät maahan. Siellä moni tavara edelleen olla möllöttää vuosikymmeniä, jopa vuosisatoja, riippuen materiaalista.

Entä nykyään? Tavaramäärä on muuttunut, lapsimäärä on muuttunut, kotien toiminnallisuus ja koko ovat muuttuneet, koko arki on muuttunut, maailma on muuttunut. Tavaraa on niin saamaristi, ettei aina tiedä mihin sen kaiken laittaisi tai kierrättäisi! Säilytystilojakaan ei välttämättä ole, varsinkaan kaupunkiasujalla. Vaatteita on hirmuinen määrä jokaiseen sesonkiin, leluja, astioita, kirjoja, petivaatteita, paperitavaraa, kynttilöitä, tyynyjä, työkaluja, elektroniikkaa, elokuvia, musiikkia, maljakoita, huonekaluja, lehtiä... Aaaaargh!

Moni hankkiutuu vuosien mittaan hankituista ja kertyneistä tavaravuorista eroon, sovittaa materian määrää elämään sopivaksi - mutta enää turhaa tavaraa ei kaiveta maahan tai heitetä metsään (pahiksia lukuun ottamatta), vaan kierrätetään asianmukaisesti joko jatkojalostukseen tai käyttöön. Yhä useampi ostaa uutta vain tarpeeseen ja into tavaroiden korjaukseen on noususuuntainen, sekä vaatimus siitä, että uudet tavarat kestävät paremmin ja niitä voi myös korjata - niin kuin "ennen vanhaan". 

Luotetaan vanhaan viisauteen - pyritään siihen, että kaikella on paikkansa ja laitetaan kaikki paikalleen. Vanhassa sanonnassa on järjestyksen ja sopivan tavaramäärän ydin. Mikä se oikea ja sopiva tavaramäärä on kenellekin, onkin eri asia, siihen vaikuttaa niin säilytystilat, mieltymykset kuin henkilökohtainen tavaramäärän sietokykykin.